KERAVAN BODONOS

Judon alku Keravalla

Keravan Toverit perustettiin vuonna 1932, jossa judon taival Keravalla alkoi vuonna 1964. Harjoitukset olivat samalla salilla kuin nykypäivänäkin, Eerontien salilla. Pikku kellarisali toimi niin judo- kuin painisalina, mutta myös punttisalina.

Seppo Viira oli saanut esimakua ja tietoa judosta lehtiartikkeleiden perusteella. Viira oli kolaroinut ”rättisitikkansa” ja vei sen romuttamoon. Romuttamo hyvitti auton raadosta viisikymmentä markkaa, ja sillä rahalla Seppo päätti ilmoittautua judokurssille.

Keravan kauppalan nuorisotoimenjohtaja järjesti judokurssin 1964, jossa oli vihreävöinen opettaja Helsingistä. Kurssille osallistuivat Seppo Viira ja Vilho Kytölä, jotka kävivät kurssin läpi ja halusivat jatkaa toimintaa. Sven Holmström, joka oli Keravan Tovereiden sen aikainen puheenjohtaja, ehdotti Viiralle ja Kytölälle Keravan Tovereihin liittymistä, jolloin seuraan voitaisiin perustaa judojaos.

Viiran ja Kytölän käydessä ensimmäisen kurssinsa loppuun, sen aikaiset mustavöiset pitivät heille graduoinnin, josta Seppo sai keltaisen vyön ja Kytölä suoraan oranssin. Vyökokeen pitäjänä oli Kyösti Korpiola. Tämän jälkeen Kytölä ja Viira alkoivat pitää kursseja Keravalla. He hakivat Helsingistä lisäoppia muutaman kerran kuukaudessa ja lisäksi he osallistuivat Imatran kesäleirille. Viira oli harrastanut painonnostoa Helsingin Atleettiklubin jäsenenä jo ennen judoharrastuksen aloittamista. Judon Viira aloitti 1964 ja vuosina 1966-1972 hän otteli menestyksekkäästi Suomi-sarjassa.

Bodonoksen alkutaipaleesta

Keravan Toverit nimen alla ei jatkettu seuratoimintaa, koska haluttiin uusi nimi, joka kuvasi paremmin seurassa harrastettavia lajeja: BOdaus, juDO ja painonNOSto. Vuonna 1971 Seppo Viira, Risto Niinikoski, Olavi Koski, Vilho Kytölä, Viljo Karhapää ja Markku Liimatainen rekisteröivät Voimailuseura Keravan Bodonoksen. Bodonos seurasi Keravan Tovereiden perinnettä siirtyessään TUL:n alaisuuteen. Asiasta pidettiin äänestys ja enemmistö oli TUL:n kannalla, sillä seuran perustajajäsenet olivat voimakkaasti työväki-henkisiä.

Vuonna 1973 alettiin julkaista Ähinä-lehteä, joka juonsi juurensa siitä, että salilla ähistiin ja puhistiin. Ähinä oli siis Bodonoksen seuralehti. Judoa harjoiteltiin kolmesti viikossa ja lisäksi Viira piti juniorijudoa viikonloppuisin.

Alkeiskurssit alkoivat pyöriä säännöllisesti Bodonoksessa, ja seuran jäsenmäärä alkoi kasvaa. Bodonos toi Keravalle myös karaten 1970-luvulla. Seuran kasvaessa Seppo Viira toimi koko 70- luvun ajan seuran pääopettajana, ja suoritti ruskean vyön Max Jensenin graduoinnissa. Ensimmäisen danin Viiralle myönsi japanilainen Mikami, joka oli tuona aikana Sveitsin päävalmentaja. Toisen danin Viiralle myönsi Jorma Kivinen ja kolmannen danin myönsi Kyösti Korpiola.

Seuran menestyneitä kilpailijoita 70-luvalla olivat Vilho Kytölä ja Pirkko Salomaa. Kytölä voitti kolme suomenmestaruutta, Pohjoismaiden mestaruuden ja edusti Suomea EM-kilpailussa. Salomaa oli moninkertainen Suomen mestari. Muita kilpailijoita 1970-luvulla olivat mm. EM- edustaja Heikki Vihtonen, Markku Toropainen, Matti Juhanantti, Markku Pulkkinen ja Martti Tulimaa. Bodonoksen kasvatteja olivat myös Ari Jääskeläinen ja Marko Kallio. 1970 järjestettiin ensimmäinen naisten judokurssi. Viira piti myös itsepuolustuskursseja ja toimi seuran ensimmäisenä tuomarina.

1980-luvulla käynnistyi vilkas leiritoiminta

Janne Nyman aloitti judon vuonna 1979. Hän oli Seppo Viiran sekä Riitta Raasakan oppilaana. Siihen aikaan Eerontien salilla toimi edelleen punttisali samassa tilassa judotatamin kanssa. Ähinä-lehteä, jota seuran jäsenet jakoivat, julkaistiin 80-luvun puoliväliin asti. Bodonos oli edelleen vahvasti TUL:n alainen seura, joten kilpailutoiminta keskittyi TUL:n kisoihin. Seura järjesti myös omia Riisipuuro-shiai judokilpailuja 70-luvun loppupuolelta 90-luvulle asti. Seuratoiminta jatkui samantyyppisenä 80-luvun puoleenväliin, jolloin Jarmo Frondelius sekä Petri Ravander alkoivat ohjata kursseja ja Hannele Wintestä tuli judojaoston puheenjohtaja.

Bodonos aloitti leiritoiminnan järjestämällä kesäleirin vuosina 1982 ja 1983 Jämsän Herajärvellä. Tästä eteenpäin kesäleirit järjestettiin Kisakeskuksessa, joka sijaitsi Pohjan kunnassa. Kisakeskukseen saapui valmentajia maailman huipulta: Vladimir sekä Viktor Nevzorov. Vladimir on kaksinkertainen Euroopan mestari sekä maailmanmestari vuodelta 1975 ja olympiavoittaja vuodelta 1976. Hän opetti useana kesänä kisakeskuksessa. Bodonoslaiset vierailivat myös silloisessa Neuvostoliitossa harjoitusleireillä, joissa harjoiteltiin myös sambo-painia. Näin ollen Bodonoksen judokat saivat huippuopetusta ja vastaavat leirit jatkuivat 90-luvun alkuun asti.

80-luvun puolen välin jälkeen Bodonoksen judotoiminta laajeni Judoliiton järjestämiin tapahtumiin. 90-luvulta lähtien kesäleiritoiminta muuttui niin, että judokat alkoivat käydä Judoliittoon kuuluvien seurojen leireillä. Nymanista tuli judojaoston puheenjohtaja 90-luvun alussa. Harjoituksien ohjaajina olivat Frondelius, Ravander ja Nyman. Tuolloin Bodonoksella oli yhteistyötä muiden judoseurojen kanssa ja viikonloppuleirejä järjestettiin. Bodonoksen juniorit kävivät muun muassa Tikkurilan Judokoiden harjoituksissa. Vetäjinä toimivat Seppo Kontio ja Jorma Kivinen.

Kilpailu- sekä leiritoiminta painottuivat 80- ja 90-luvuilla kotimaahan, poikkeuksena vuonna 1989 järjestetty CSIT:n kilpailu Alma Atassa Neuvostoliitossa, johon Nyman ja Frondelius osallistuivat.

Kilpailu painopisteenä 1990-luvulla

Pidemmän rauhallisen kauden jälkeen vuonna 1996 Piia Räty sai eloa kisatatameille voittamalla Suomen mestaruuden. 90-luvulla kilpailutoiminta oli aktiivista ja harjoituksia ohjasivat Nyman, Räty, Harry Holmström, Vesa Riihelä ja Marika Ahonen. Vuonna 1999 Tomi Jaakkola sijoittui toiseksi nuorten maailmancupissa Tšekin Plitzenissä ja voitti Suomen mestaruuden A-poikien -90 kg luokassa. Jaakkola oli myös Suomen nuorten EM-kisaedustajana Roomassa samana vuonna.

90-luvulta lähtien tuomaritoimintaa ovat jatkaneet Viiran osoittamalla tiellä Martti Tulimaa, Markku Toropainen, sekä Janne Nyman kansallisina A-tuomareina. Marko ja Atte Kolehmaisella on kansallinen C-lisenssi. Myös Ilari Marstio on tuominnut C- lisenssillä. Seppo Viira oli seuran ensimmäinen graduoija, ja häntä seurasivat Jarmo Frondelius ja Petri Ravander 80-luvun lopulla, Janne Nyman 90-luvulla, sekä Ilari Marstio ja Tomi Jaakkola 2000-luvulla.

Kerava Shiai ja Suomen Mestaruuksia Bodonokselle

2000-luvun alusta lähtien Tomi Jaakkola ja Ilari Marstio ovat olleet pääasiallisia seuran ohjaajia. Lisäksi Marstiosta tuli judojaoston puheenjohtaja. Vuosikymmenen loppupuolella ohjaustoimintaan tulivat mukaan Dan Drocan ja juniorivalmentajaksi Jani Salonen.

Bodonoksen kilpavalmentaja Martti Jaakkola sai seuran kilpailutoiminnan uuteen nosteeseen vuosituhannen alussa. Jaakkola huomasi Rooman nuorten EM- kilpailujen hienot puitteet ja sai idean järjestää Keravalle vielä tasokkaammat judokilpailut. Näin sai alkunsa Kerava-shiai, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Sen jälkeen Kerava-shiai on kerännyt noin 200 judokaa ottelemaan vuosittain. Kilpailu on vakiinnuttanut asemansa Judoliiton tapahtumakalenterissa. Kerava-shiaihin saatiin innokkaita yhteistyökumppaneita keravalaisista yrityksistä.

Kilpailutoiminnan kasvaessa Jaakkola on toiminut muiden muassa Tomi Jaakkolan, Susanna Sairasen ja Ville Jäsken henkilökohtaisena valmentajana. Ville Jäske voitti nuorten Suomen mestaruuden sarjassa B-66 kg vuonna 2000. Seuraavana vuonna Tomi Jaakkola sijoittui miesten SM-kilpailuissa toiseksi ja voitti kaksinkertaisen ne-wazan Suomen mestaruuden sarjoissa -90 kg sekä avoin sarja. Vuonna 2002 Jaakkola voitti miesten Suomen mestaruuden Savonlinnassa sarjassa M-90 kg. Vuonna 2003 Jaakkola oli viiden viikon harjoitusleirillä Japanissa, Tokain yliopistossa.

2004 Tammikuussa Jaakkola osallistui Moskovan A-turnaukseen ja tästä alkoi useita vuosia kestänyt kansainvälinen ura sisältäen mm. maailmancupeja ja super- maailmancupeja sekä pitkäjaksoisia harjoitusleirejä Japanissa, Koreassa, Ranskassa ja Venäjällä.

Vuonna 2006 Jaakkola oli opiskelijoiden MM-kisoissa Etelä-Korean Suwonissa ja sijoittui yhdeksänneksi. Vuonna 2008 Jaakkola sai SM-pronssia sekä edusti Suomea Lissabonin EM-kilpailussa. Samana vuonna Bodonoksen kaksi edustajaa osallistui PM-kilpailuihin, tuloksena Ville Jäsken pronssi sarjasta M-90 kg ja Tomi Jaakkolan hopea sarjasta M-100. Jaakkola voitti myös CSIT:n World Games judokilpailut vuosina 2006 ja 2010.

Jaakkola on niittänyt mainetta Bodonoksen nimiin myös muissakin kamppailulajeissa: Jaakkola voitti Brasilian ju-jutsun SM:n vuonna 2001, Shootfightingin SM:n vuonna 2003 ja lukkopainin SM- sekä Finnish Open mitaleja.

Lokakuussa 2008 Susanna Sairanen voitti nuorten SM-pronssia sarjassa B-48 kg. Vuonna 2009 Sairanen edusti Suomea nuorten EM-kisoissa Slovenian Koperissa ja sijoittui 16. Samana vuonna hän sai nuorten SM-hopeaa sekä nuorten PM-pronssia. Vuonna 2010 Sairanen voitti sekä A-nuorten että B-nuorten SM:n sarjassa -52 kg sekä naisten SM-hopeaa. PM-kilpailussa Islannissa 2010 Susanna saavutti hopeaa sekä A- että B-tytöissä. Sairanen nimettiin B-nuorten maajoukkueeseen vuonna 2010, vuonna 2011 Sairanen valittiin A-nuorten maajoukkueeseen.

Muut seuran nuorten Suomen mestarit ovat Heikki Vihtonen, Harry Holmström, Markku Toropainen ja Kristiina Nyman. Nuorten SM-mitalisteja ovat Niklas Petrov, Laura Hakkarainen, Laura Lind, Janne Nyman, Ahti Känkänen, Jussi Jäske, Ville Pulkkinen ja Atte Kolehmainen. Lisäksi seuralla on mattojudossa vahvat perinteet, Ilari Marstiolla on SM-hopeaa ja Ville Jäskellä sekä Jussi Jäskellä SM-pronssia.

Kuntojudo sekä muksujudo aloitettiin vuonna 2009 suuren kysynnän vuoksi. Halukkaita judokursseille tulijoita on ollut joka vuosi yhä enemmän ja varsinkin junioriryhmissä kaikki halukkaat eivät mahdu kurssille.

Bodonoksen judojaosto on osallistunut 2000-luvun alusta asti Keravan kaupungin liikuntatoimen järjestämään Kerava liikkuu – tapahtumaan, jossa urheiluseurat esittäytyvät kävelykadulla. Tämä on ollut tärkeä tapahtuma tiedottaa seuran olemassaolosta ja uusia innostuneita harrastajia on saatu mukaan toimintaan näytöksen kautta. Seuran kotisalilla järjestetään myös kurssinäytös syksyisin. Harjoitustila on joka kerta pullollaan katsojia. Oheisharjoitteina Bodonos on järjestänyt kesällä seuran jäsenille jalkapalloa, lukkopainia ja yleisurheilua ym.

Seuran dan-arvot:

Dan-arvoja seurassa on Seppo Viiralla (3. Dan), Markku Toropainen (3. Dan), Janne Nyman (3. Dan), Tomi Jaakkola (2. Dan), Ilari Marstio (1. Dan), Riitta Raasakka (1. Dan), Pirkko Salomaa (1. Dan), Piia Räty (1. Dan), Harry Holmström (1. Dan), Dan Drocan (1. Dan), Ville Jäske (1. Dan), Jarmo Frondelius (1. Dan) ja Petri Ravander (1. Dan) entisistä jäsenistä Vesa Riihelä (2. Dan), Marika Ahonen (1. Dan). Ennen mustan vyön suorittamista Harry Holmström oli ruskealla vyöllä 30 vuotta, mikä lienee lähes Suomen ennätys.

Voimailupuoli

Bodonoksen painonnosto- ja voimanostopuolella on vuosien varrella ollut useita urheilijoita, jotka ovat menestyneet olympia-, MM- ja EM-tasolla SM-kilpailuista puhumattakaan. Painonnostossa kirkkaimmat saavutukset ovat Keijo Tahvanaisella, joka kilpaili olympialavalla kahdesti Los Angelesissa 1984 ja Barcelonassa 1992. EM-kisoissa Tahvanainen on ollut Suomen edustajana peräti kuusi kertaa. Voimanostossa Bodonoksen urheilijat ovat saavuttaneet useita arvokisamitaleita, muun muassa Reijo Kiviranta voitti miesten MM-kultaa 1981.

Ainutlaatuinen saavutus suomalaisessa tankourheiluhistoriassa on Bodonoksen seurajoukkueiden Suomen mestaruus sekä painonnostossa että voimanostossa vuonna 1994. Voimailun ohella Bodonoksessa on harrastettu myös kehonrakennusta, josta löytyy kaksi Suomen mestaria, sekä painia ja uintia, jotka ovat jääneet vuosien varrella pois seuran toiminnasta.

Keravan Bodonoksen tulevaisuus

Nykyään Bodonos on noin kahdensadan jäsenen aktiivinen urheiluseura, jonka puheenjohtajana toimii alusta asti mukana ollut Markku Liimatainen. Judojaoston puheenjohtajana toimii mustan vyön judoka Ilari Marstio.

Seuran toiminta on kasvanut tasaisen varmasti 70-luvulta lähtien. Toiminta on tullut systemaattisemmaksi ja seuran valmentajia sekä toimihenkilöitä on koulutettu. Judo on säilyttänyt vahvan asemansa kamppailulajien joukossa yhteiskunnan muutoksista huolimatta. Bodonos pyrkii jatkossa tarjoamaan uusille harrastajilleen hyvät harjoitusolosuhteet ja laadukasta valmennusta sekä kilpailijoille mahdollisuuden nousta aina kansainväliselle huipulle asti.