KERAVAN BODONOS

Judo Team

Judo

Posted by admin

Judo -Kamppailulaji vai elämänmuoto

Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 174 jäsenmaata. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa seuroja on 129 ja harrastajia niissä yhteensä n. 15000.

Kilpajudo

Kilpailtaessa saadaan parhaiten selville toimivatko harjoitellut tekniikat ja itsehillintä myös tositilanteessa. Judo-ottelussa pyrkimyksenä on heittää vastustaja selälleen mahdollisimman suurella voimalla. Täydellisesti onnistunut heitto päättää ottelun ipponiin. Ottelun voi ratkaista myös kuristamalla tai tekemällä käsilukon, jolloin vastustaja antautuu. Myös 25 sekuntia kestänyt sidonta tuo voiton. Lyhemmän aikaa kestäneet sidonnat ja osittain onnistuneet heitot tuovat pisteitä, joilla ottelu ratkaistaan ellei kumpikaan ottelijoista suorita ipponia. Judossa järjestetään kilpailuja miehille, naisille, junioreille ja ikämiehille. Tavallisten ottelujen lisäksi on olemassa myös mattojudo- ja katakilpailuja. Katakilpailuissa esitellään muodollisia liikesarjoja, jotka arvostellaan. Katassa voi harjoitella turvallisesti myös vaarallisempia ja kilpailuissa kiellettyjä liikkeitä, kuten lyöntejä, potkuja ja polvilukkoja. Kilpajudoon erikoistuva voi asettaa tavoitteensa aina olympiamitaleille saakka. Mestarilta vaaditaan hyvää tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia.

Kuntojudo

Judo kehittää tasapuolisesti kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta sekä tasapainoa ja ketteryyttä. Judon yhtenä tavoitteena on, että mieli saisi hallitakseen mahdollisimman hyväkuntoisen kehon. Judossa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita. Jokainen löytää varmasti itselleen parhaiten sopivan ”judotyylin”. Sillä ei ole väliä oletko pitkä, lyhyt, lihava tai laiha. Judo sopii kaikille kuntourheilunmuodoksi ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.

Muksujudo

Judon aloittamiselle jokainen ikä on sopiva. Joissakin seuroissa judoa opetetaan jo 4-vuotiaille. Tärkeintä on opetella käytöstapoja ja toisen kunnioittamisen periaatetta. Mitä nuorempana aloittaa sen paremmat mahdollisuudet on elinikäisen oppimisen aikana omaksua vaikeatkin tekniikat niin, että ne ovat mahdollisimman luontevia. Itsensä hallitseva ja judon periaatteet tunteva judoka on henkisesti ja fyysisesti vahva myös judotatamin ulkopuolella. Aivan pienimmät opettelevat judoa luonnollisesti leikin varjolla. Iän karttumisen myötä opetellaan vaikeampia asioita ja esimerkiksi kuristuksia ja käsilukkoja opetellaan vasta 16 ikävuoden jälkeen.
Judossa voit kilpailla myös itsesi kanssa

Judossa ketään ei pudoteta joukosta. Käytössä olevan vyöjärjestelmän ansiosta voit kilpailla itsesi kanssa ja tavoitella ylintä eli mustaa vyötä. Harjoittelu aloitetaan valkoisella vyöllä ja sen jälkeen tulevat järjestyksessä keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta. Mustissa vöissä on eri asteita, joita kutsutaan daneiksi. Korkein arvo on 10 dan. Suomessa korkein saavutettu vyöaste on 6 dan. Kaikki Suomessa myönnetyt dan- arvot rekisteröidään Japanissa Kodokan-instituutissa, jonka jäseniksi suomalaiset danit näin tulevat. Pidemmän aikaa judoa harrastettaessa siitä tulee helposti myös elämäntapa. Hyvä judoka osaa käyttäytyä, hillitsee ja hallitsee niin mielensä kuin kehonsa. Tästä on hyötyä myös jokapäiväisessä elämässä.
Judo on edullista

Judoa ei voi pitkään harjoitella ilman judogia eli judopukua. Ensimmäisissä harjoituksissa voi toki kuntoilla ja harjoitella kaatumista myös verryttelyasussa. Judopuku maksaa muutamasta kymmenestä eurosta ylöspäin riippuen siitä, onko kyseessä tavallinen harjoituspuku vai laadukas kilpajudogi. Matolla eli tatamilla liikutaan paljain jaloin, mutta pukuhuoneen ja tatamin välillä käytetään varvastossuja. Muita ”välineitä” ei tarvita. Jäsenmaksut ovat seurakohtaisia. Vuosijäsenmaksulle saat ohjattua opetusta useana päivänä viikossa ympäri vuoden. Jäsenenä olet myös tervetullut ilman eri maksua minkä tahansa seuran harjoituksiin.